Mikään ei muutu, jos et itse muutu (ja muuta)!
”Nothing happens without personal transformation” – W. Edwards Deming
Jokainen muutos tapahtuu ensin jonkun ihmisen korvien välissä. Autokin on ollut ensin idea jonkun mielessä, ja sitten sitä on lähdetty rakentamaan ja kokeilemaan rohkeasti. Jos esimerkiksi miettii kasvispainotteiseen tai vegaaniseen ruokavalioon siirtyneitä, niin heilläkin on ensin tapahtunut jonkinasteinen herääminen joko eläinten oikeuksiin, ilmastotietoisuuteen tai omaan terveydentilaan. Toki uteliaisuus ja kokeilunhalukin ovat voineet motivoida, eli ruokavalion muutokseen ryhtymiseen saattaa kannustaa vaikkapa vegaanihaaste tai lihaton lokakuu. Esimerkit, mallit ja ihanteet auttavat luomaan muutoksille otollista maaperää. Sisäinen motivaatio kannattelee kuitenkin vahvemmin ja pidempään kuin ulkoapäin annettu, eikä esimerkiksi toisten ruokavalioon voi kukaan ulkoisesti puuttua aiheuttamatta tunnereaktioita.
Aitoa muutosta ei siis tapahdu ennen kuin henkilön sisäisessä maailmassa jokin liikahtaa. Siksi myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on oleellista saada jotakin ihmisten korvien välissä liikahtamaan ensin. Yksistään tuo liikahdus ei kuitenkaan ole riittävästi, vaan tarvitaan myös toimintaa ja rohkeitakin kokeiluja ja muutostaitoja. Hahmottelin Inner Development Goals viitekehyksen kautta sitä, miten pääsemme sisäisen kasvumme myötä kohti kestävän kehityksen tai muita tärkeitä yhteisiä tavoitteita kohti.
Ylläolevassa kuvassa siis tiivistetysti se, miten Inner Development Goals eli kestävän kehityksen muutostaidot auttavat meitä pääsemään kohti kestävän kehityksen tavoitteita.
Ensimmäiseksi tarvitaan sitä, että yksilötasolla herää jonkinlainen kiinnostus sisäiseen kasvuun ja kehittymiseen. Se saattaa tapahtua elämänkriisien vuoksi, vahvasta uteliaisuudesta johtuen tai oman arvomaailman kirkastumisen kautta. Kun tämä johtaa toiminnan kautta yhteyteen muiden ihmisten kanssa, turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, tuo innostuksen siemen muuttaa muotoaan, se vahvistuu oikeanlaisessa ympäristössä ja alkaa kasvaa. Tuo alku sitten laajentuu ja alkaa kasvattaa erilaisia haaroja, uudenlaista toimintaa ja syntyy uusia muotoja, joista edelleen kasvaa uusia siemeniä. Tärkeää on nyt muistaa se, ettei haastavia ongelmia enää voida ratkoa johtajakeskeisesti, vaan tarvitaan uudenlaista, yhteistä toimintaa ja kaikkien mukanaoloa ja vastuun ottamista. Me olemme kaikki luomassa uudenlaista maailmaa. Alla avaan vielä näitä kestävän kehityksen muutostaitoja tarkemmin.
1. Oleminen – suhde itseen
Tärkein lähtökohta sisäiselle kasvulle on se, kuka sinä olet. Se, kuinka selkeä oma sisäinen kompassisi on, kuinka aito ja suoraselkäinen olet, miten avoin ja utelias oppimiselle olet, kuinka hyvin tunnet itsesi, ja miten kykenet olemaan läsnä omana itsenäsi. Kun puhun tiedostamisesta ja heräämisestä, jokin muuttuu ensin siinä, mitä itse olet. Joskus jokin elämänkriisi tuo eteen suorastaan pakon muuttua. Se voi olla vaikkapa työpaikan menetys, jolloin ihminen alkaa pohtia, kuka on, ja mitä todella sisimmässään haluaa. Joskus jokin ulkoinen asia luo tietoisuutta, kuten vaikkapa jokin dokumentti tai taide puhuttelee jotakin sisällämme syvältä, ja saa muutoksen alulle.
Silloin kun suhde itseen on vahva, se näkyy ulospäin. Tällaiset ihmiset vetävät helpommin puoleensa muita ihmisiä, sillä he ovat itse jo kohdanneet itsensä, usein myös ne varjopuolensakin, hyväksyvästi. Heitä voisikin kuvata tiedostavina. Monella on jokin konkreettinen keino käytössään, jolla he huolehtivat suhteestaan itseensä arjen pyörien pyöriessä. Se voi olla jokin meditoinnin muoto, päiväkirjan kirjoittaminen, reflektointi tapahtumista yhdessä muiden kanssa tai parhaimmillaan reflektointi ja vahva läsnäolo jokaisessa hetkessä, tietoisena. Oleminen ja hyvä olo itsensä kanssa on siis tärkeää.
Mielestäni tärkeää on kuitenkin se, ettei sinne oman mielensä ja itsensä pariin kiinni jää liikaa kiinni. On tärkeää myös jakaa sitä vahvistunutta olemustaan muiden ihmisten kanssa. Toki on erilaisia sisäänpäinkääntymisen ja ulospäinsuuntauneisuuden vuorottelevia vaiheita, jolloin toinen on vallitsevammassa roolissa. Kuitenkin toimintaa ja kohtaamisiin hakeutumista tarvitaan, jos edelleen aiomme kasvaa ja päästä päämääriimme.
2. Ajattelu – tiedolliset taidot
Kun jotakin päämäärää kohti lähdetään etenemään, on tärkeää myös tarkastella ja nähdä kokonaiskuvaa sekä systeemejä, mihin ollaan yhteydessä. Saatetaan tarvita kriittistäkin ajattelua, ja on hyvä tiedostaa se, että asiat saattavat toisinaan olla hyvinkin monimutkaisia, eikä helppoja ratkaisuja ole. On tärkeää tarkastella asioita monista erilaisista näkökulmista, ja luoda ymmärrystä tarinallistamalla asioita. Tarinat auttavat muitakin helpommin ymmärtämään, mistä on kyse. Tarvitaan myös kykyä pitkäntähtäimenajatteluun ja sitoutumista joskus kauaskantoisiinkin visioihin.
3. Suhde muihin – muista ja maailmasta välittäminen
Jotta pystyttäisiin yhdessä hyötymään valtavista tiedollisista taidoista, tarvitaan tilaa ja turvallisuutta näiden eri näkökulmien tarkastelemiseen ja pohtimiseen yhdessä. Muiden mielipiteisiin tulisi suhtautua arvostuksella. Tarvitaan ymmärrystä itsemme ja toistemme tekemisen ja olemisen kytkeytyneisyydestä laajempiin kokonaisuuksiin ja ekosysteemeihin. Meidän on kuitenkin hyvä pysyä nöyrinä, ja tärkeää on myös muistaa empatia ja myötätunto niitä kohtaan, joilla yhteiskunnassamme ei ole helppoa.
4. Yhteistyö – sosiaaliset taidot
Yksilöiden omat vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja uraudumme helposti ajattelun putkeen. Siksi onkin todella tärkeää kohdata muita ihmisiä. Silloin on mahdollista ajattelun edelleen laajentua ja löytää uudenlaisia latuja. Meillä jokaisella on omat supervahvuutemme, ja yksi ihminen ei voi olla kaikkea. Tarvitsemme uniikkeja vahvuusyhdistelmiä, osaamisen ja tiedon yhdistämistä ja oman ajattelun kyseenalaistamistakin sopivassa määrin. Hedelmällisessä yhteistyössä on myös ne omat mielipiteet ja kannat, ja yhdistyessään muiden kantoihin ja näkemyksiin, voi syntyä uutta.
Tilan tarjoaminen vastakkaisillekin mielipiteille on kuitenkin todella hankalaa. Syntyy helposti ristiriitoja ja jäädään väittelemisen asteelle. Tarvitsemme siis yhteistyön taitoja, erityisesti viestintätaitoja, kuten kykyä kuunnella ja käsitellä konflikteja rakentavasti. Yhteiskehittäminen ei välttämättä suju automaattisesti, vaan tarvitaan taitoja ohjata tätä. Tarvitaan myös asenne ja valmius aidosti osallistaa erilaisia ihmisistä myös täysin erilaisista kulttuureista. Luottamuksellisen ilmapiirin ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitäminen on silloin tärkeää. Pelkkä yhteistyön tekeminen ja yhteiskehittäminen saattaa myös alkaa hiipumaan, ellei myös saada ihmisiä liikkeelle ja tekemään asioita.
5. Toiminta – muutoksen edistäminen
Inner Development Goals eli kestävän kehityksen muutostaitojen pohjimmainen tarkoitus on suunnata toiminta siihen, että edistämme maapallon säilymistä tulevillekin sukupolville. Patagonian perustaja Yvon Chouinard oivallisesti tämän ilmaisi niin, että ”maapallo on ainut osakkeenomistajamme”, ja lahjoitti omaisuutensa ilmastokriisiä ratkovalle säätiölle.
Tämäkään ei tapahdu vain yhdellä tavalla tai ainoastaan isoilla teoilla tai pienillä, vaan kaikkia näitä tarvitaan. Näiden kaikkien tekojen yhteisvaikutuksilla on merkitystä siihen, kellahtaako maapallon tilanne keinulaudalla yli kantokyvyn vai saadaanko negatiivinen kehitys hidastumaan riittävästi.
Toiminnan tarkoituksena on rikkoa niitä vanhoja, totuttuja malleja, joilla asiat eivät ole toivotulla tavalla edenneet. Tarvitaan rohkeutta ravistella ja rikkoa päättäväisesti olemassa olevaa sekä luovuutta tuottaa ja kehittää omaperäisiä ideoita. Tulee myös säilyttää usko ja optimismi siihen, että jokin merkittävä muutos voisi tapahtuu ja eritoten sinnikkyyttä silloinkin, kun tuntuu, ettei mikään etene.
Lopuksi tarvitaan vielä jakamista edelleen, uusien sidosryhmien kanssa. Pienetkin muutokset systeemissä saattavat saada alulle isojakin yhteiskunnallisia muutoksia. Tarvitaan vaan taitoja ja sinnikkyyttä. Oletko itse siis passiivinen seurailija, ja odotat muiden tekevän, vai valitsetko olla aktiivisessa roolissa?
Lisätietoa: