Pienen säädön vai todellisen muutoksen tarve?

Kun puhutaan siitä, että organisaatioissa tapahtuu paljon muutoksia, suurin osa muutoksista ei kuitenkaan ole todellisia suuria muutoksia, transformaatioita, vaan ennemmin jatkuvaa parantamista ja toimintatapojen muutoksia. Nähdään tarve muutoksille, muttei uskalleta tai osata tai ollaan väsyneitä muutostahtiin, ja muutosten vaikuttavuus jää tällöin vähäiseksi.

Syksyllä 2021 puhutaan koronapandemian jälkeisistä työn teon tavoista paljon. Paluuta entiseen ei ehkä ole, tai ainakaan se ei saa henkilöstön vahvaa kannatusta, vaan monissa paikoissa siirrytään monimuotoisiin työn teon muotoihin. Toimistolla tehtävän työn sijaan työtä voidaan tehdä osittain etänä, jolloin toiminta muuttuu. Tapahtuu Single Loop-tason muutos. Parannamme entistä ottamalla mukaan pari päivää uutta.

Joissakin organisaatioissa pandemia on saanut aikaan Double Loop- tason muutoksen. Onkin alettu miettimään, mikä on se paras tapa tehdä töitä. Jatkuva palaveriputki ei toimi, meidän on kehiteltävä uudenlaisia työnteon malleja. Keskustelun taso on siinä, mikä todella toimii, eikä enää mietitä pelkästään kotona vai etänä-vaihtoehtojen malleja, vaan ylipäätään sitä, mitkä ovat ne parhaat toimintatavat, ja luodaan ne yhdessä uudelleen. Eräs Double Loop-tason muutos on se, ettei ylin johto määrittele parhaita toimintatapoja, vaan annetaankin valtaa ja vastuuta jokaiselle ja tiimeille päättää se, mikä on paras. Tämä on ajattelun tasolla jo varsin iso muutos, eikä kovinkaan yleinen.

Triple Loop- tason muutos onkin jo todella harvinainen. Siinä vaaditaan perusperiaatteiden ensinnäkin ymmärtämistä ja toiseksi kyseenalaistamista. Työn tekemisen kontekstissa se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mietitään, mikä todella on työn tekemisen paikka. Työ tapahtuu siellä, missä asiakas saa lisäarvoa, eli voisi kuvailla, että työn tekemisen paikka onkin kuvaannollisesti asiakkaan korvien välissä. Silloinhan on täysin merkityksetön asia, tehdäänkö työ fyysisesti konttorilla, kotona, loma-asunnolla tai asiakkaan tiloissa, kunhan asiakas saa tarvitsemansa.

Jälleen kerran päädyn siihen, että koska ihmiset saattavat nähdä muutoksen niin kovin eri tavalla ja eri tasojen näkökulmista, keskustelut ja viestintä ovat äärimmäisen tärkeitä muutoksessa. Unohtamatta tavoitteiden kirkastamista. Jos jokaisella on eri näkemys, samaa suuntaa on vaikea löytää. Ja se näkemys kiteytyy vain dialogissa.