top of page
Search
  • Writer's pictureSanna Niemelä

IDG1: Olemisen taito ydintaitona

Updated: Mar 15, 2023


"We see the world, not as it is, but as we are – or, as we are conditioned to see it. When we open our mouths to describe what we see, we in effect describe ourselves, our perceptions, our paradigms.” – Steven R. Covey



"Emme näe maailmaa sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin olemme - tai sellaisena kuin meidät on ehdollistettu näkemään se. Kun avaamme suumme kuvaillaksemme näkemäämme, kuvaamme itse asiassa itseämme, käsityksiämme, paradigmojamme.” – Steven R. Covey


Mikä ihmeen taito oleminen voi olla muutosten edistämisen taitona? Tähän liittyy itse asiassa hyvinkin monta eri elementtiä ja näkökulmaa, joista tässä tarkastelen viittä.


1. Oleminen: Se kuka olen, vaikuttaa siihen, miten näen asiat


Ensinnäkin se, että olemme usein aika sokeita sille, miten me itse näemme maailman, eli mikä on meidän oma paradigmamme, millä tarkoitetaan niitä mielen malleja ja viitekehyksiä, jotka ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme. Esimerkiksi meillä länsimaissa on tiettyjä ajattelun malleja, kuten vaikkapa se, että yrityksen tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajilleen voittoa, on yksi aika tyypillinen ja selkeä ajattelumalli. Harvemmin kuitenkaan pysähdymme tätä miettimään, vaan toimimme ohjelmoiduilla automaatioilla. Todellisessa, radikaalissa muutoksessa tämä on kuitenkin välttämätöntä. Entä jos organisaation tarkoitus olisikin jokin muu, niin mitä se voisi olla? Esimerkiksi Patagonian perustajan Yves Chouinardin näkemyksen mukaan yrityksen ainoa osakkeenomistaja lopulta on Maapallo, jonka hyväksi yrityksen tuotot ohjataan.


Aivan jokapäiväisessä arjessammekin törmäämme ehkä tiedostamattamme jatkuvasti siihen, että se kuka olen, vaikuttaa siihen, miten asiat näen. Huomaatko miten? Tunteidemme kautta. Jos tunnetilamme on negatiivinen, kyyninen ja kriittinen, näemme asiat ympärillämme ikävinä ja vaikeina. Jos puolestaan tunnetilamme on vakaa, kevyt, myönteinen ja utelias, niin ympärillämme olevat asiat vaikuttavat sellaisilta, jotka pystyvään ratkaisemaan.


Oma asenne vaikuttaa myös siihen, miten näemme ja suhtaudumme muihin ihmisiin. Jos suhtaudut muihin siten, että he kyllä saattavat oppia ja heissä on potentiaalia, näin saattaa tapahtuakin. Jos puolestasi suhtaudut muihin niin, että eivät vanhat ketut enää uusia taitoa opi, niin et ehkä havaitsekaan heidän pieniäkään kehitysaskeleita, jotka kuitenkin kulkevat eteenpäin. Jos siis oma asenne on kovin lukkiutunut, niin on vaikea nähdä mahdollisuuksien ovien avautuvan. Onkin tärkeää säilyttää se oma avoimuus ja uteliaisuus. Kun olet itse avoin, näet ympärilläsi avoimia mahdollisuuksia.


2. Oleminen: Muutos lähtee siitä, että jotain omassa itsessä muuttuu


Kun olemme haastavissa tilanteissa, joissa vanhat keinot tai mikään ei enää tunnu toimivan, ollaan tietyllä tavalla pakon edessä. Onkin kiinnostavaa, kun et pysty vaikuttamaan ulkoiseen, haastavaan tilanteeseen tai muihin ihmisiin ja heidän reaktioihinsa, niin mihin itse asiassa voit vaikuttaa? Mitä silloin voit muuttaa? Voit siis muuttaa ainoastaan itseäsi ja suhtautumistasi. Eikä se ole helppoa! Henkilökohtaisen elämän haasteissa tekee mieli vain huutaa elämän vääryyttä, kun elämä ei menekään eteenpäin toivotulla ja ennalta asetetulla tavalla. Mutta se ei auta. Mennyttä ei voi palauttaa takaisin. Ainut tapa suhtautua lienee miettiä, että mitä elämä minulle nyt tässä yrittää opettaa. Olenko nyt valmis ottamaan opikseni, vai jatkanko vielä totutuilla toimintamalleilla? Voinko hyväksyä sen, mitä on tapahtunut, ja mennä kaikesta huolimatta eteenpäin?


Organisaatiomuutoksissa olen törmännyt joskus jopa sellaiseen asenteeseen, että kun ”ne muut eivät muutu”. Oletetaan siis, että jollain tahdonvoimalla maagisesti saisi toiset muuttumaan. Usein näissä tapauksissa henkilö itse ei kuitenkaan näe omia lukkiutuneita toimintamallejaan. Hän ei itse ole muuttanut itsessään mitään, ja turhautuu, kun muut eivät suhtaudukaan uudistuksiin myötämielisesti. Kun toisia ihmisiä ei voi muuttaa, niin mitä silloin voi? Ainoastaan omaa asennettaan ja toimintatapojaan. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, että mitä olisi voinut tehdä toisin? Usein ratkaisu löytyy siitä, että keskustellaan ja kuunnellaan enemmän, ja yritetään ymmärtää paremmin eri lähtökohtia. Siihen on kuitenkin oltava luottamuksellinen, rakentava tila, jossa on turvallista esittää omia näkemyksiään. Tunnekuohuissa se ei onnistu, eikä kyräilyn ja kaiken vastustamisen hengessä, jolloin järki ei ohjaa ajattelua.


Hankalista tilanteista ei kuitenkaan pääse irti uusiin mahdollisuuksiin kuin muuttamalla jotakin. Se voi olla hyvinkin pieni asia, joka lopulta tuo sen edistysaskeleen. Kuuntelevampi asennoituminen on se, mistä on hyvä aloittaa. Joskus on hyvä aloittaa pienistä askeleista ja kokeiluista. Esimerkiksi terveelliseen elämäntapaan siirtyminen ei onnistu yhdessä yössä, mutta pienet askeleet usein toteutettuina vievätkin uusiin tapoihin. Joskus tulee takapakkiakin, mutta se ei haittaa, jos palaa kuitenkin harjoittelemaan uudelleen niitä uusia toimintamalleja. Jotain kuitenkin pitää muuttaa itsessään, jos haluaa muuttua. Jos haluaa muiden muuttuvan, on luotava olosuhteet, jossa se mahdollistetaan ja muutosta tuetaan, ja on itse oltava esimerkkinä siitä, että muuttuminen on mahdollista.


3. Oleminen: Hyvä itsetuntemus tukee muutoksissakin


Jotkut tekemiset sujuvat meiltä luontevasti ja helposti, kun taas toiset asiat tuntuvat nihkeiltä ja vastenmielisiltä aloittaa. On siis hyvä tuntea itsensä hyvin ja omat luontaiset vahvuutensa. Kun tarvitaan muutosta ja uudistumista, niin missä omia parhaita ominaisuuksiaan pääsisi parhaiten hyödyntämään? Toiset pitävät visioinnista ja rakastavat kehittämistä, toiset puolestaan miettivät, että mitä tämä tarkoittaa käytännön tekemisessä. Radikaaleissa elämänmuutoksissa pintaan nousee myös aivan uusia, tunnistamattomia piirteitä itsessään. Usein myös oma arvomaailma kirkastuu, kun jotain perusteellista järkkyy. Itsetuntemuksen kasvattaminen onkin varmaan ihan koko elämän mittainen matka.


Kun tuntee itsensä, tunnistaa myös ne puolet, jotka vaativat enemmän energiaa. Jos joutuu tilanteeseen, jossa kaikki asiat muuttuvat kiihtyvällä tahdilla, on hyvä tunnistaa myös se, mikä palauttaa, ja mistä sitä energiaa saa arjessa lisää. Palautumisvajetta ei kannata turhaan kerryttää. Vaikeina aikoina on tärkeä tunnistaa ne kaikkein tärkeimmät tehtävät ja suunnata paras energia niihin. Kaiken muun ylimääräisen voi jättää tekemättä hyvällä omallatunnolla.

Silloin kun energiaa riittää, voi pyrkiä kehittämään itseään monipuolisemmin. Esimerkiksi tekoälystä olisi jokaisen hyvä vähän jotain tietää, vaikkapa tehdä pieniä kokeiluja. Omia näkökulmiaan on siis hyvä aktiivisesti pyrkiä laajentamaan. Samoin on hyvä pyrkiä erilaisten ihmisten seuraan. Omassa kuplassa ajattelu helposti kapeutuu ja vääristyy.


Itsetuntemus on tärkeää erityisesti vuorovaikutustilanteissa. Jos tunnistaa, että mielellään tuo omia mielipiteitään esille ainoina oikeina totuuksina, on syytä opetella hieman pidättäytymään tästä. Aina se oma näkemys ei olekaan paras vaihtoehto, vaan muunlaiset näkemykset voivat laajentaa ja parantaa ratkaisujen skaalaa. Asiat voi nähdä aivan toisesta näkökulmasta kuin olisi kuvitellut. Organisaatioissa saatetaan ajatella asiakkaan ongelmaan ratkaisua organisaation omasta parhaasta lähtökohdasta käsin, kun taas asiakkaan parasta ajatellen tulee ajatella asiaa asiakaslähtöisesti. Tämänkin voisi kuvitella olevan jo varsin selvää, mutta näin ei välttämättä olekaan. Etenkin kriisitilanteissa, kuten vaikkapa kassan tyhjetessä, ajatellaan itsekkäästi ja lyhyellä tähtäimellä, mikä saattaa ajaa asiakkaat entistäkin etäämmälle.


Itsensä tuntemisessa on tärkeää tunnistaa sekin, että kaikkea ei vaan voi tietää. Ei-tietämisen tilassa oleminen ja sen epävarmuuden sietäminen on tärkeää tunnistaa. Mitkä asiat tekevät epävarmoiksi? Miten suhtaudun pelkoihini? Miten tunnistan ja erotan päätöksenteossa sen, mikä on pelkoa ja epävarmuutta tulevaa kohtaan, ja mikä puolestaan on aito varoitusmerkki siitä, että tuohon suuntaan ei kannata mennä? Silloin itsetuntemus ei olekaan niin helppo ja yksinkertainen asia, kuin aiemmin oli kuvitellut. Itsetuntemus kehittyy erityisesti tiukoissa paikoissa, ja tunteiden tunnistaminen ja hallinta on silloin oleellista.


4. Oleminen: Läsnäolon tilaan pysähtyminen luo laatua vuorovaikutukseen


Olemisen laadulla on merkitystä. Olet varmaan ollut palavereissa, joissa porukka on kyllä paikalla, muttei läsnä. Vahva läsnäolo on tekijä, joka on maaginen monella tapaa. Ensinnäkin, jos keskustelet ihmisen kanssa, joka on vahvasti läsnä tilanteessa, saat varmasti kokemuksen, että tulet kuulluksi. Läsnä oleva henkilö kuulee sen, mitä sanot, eikä hänen päässään silloin pyöri hänen ajatuksensa, vaan hän ottaa vastaan sen, mitä sinä sanot. Toiseksi vahvasti läsnä oleva henkilö on aistit avoinna ja herkkänä tilanteelle. Hän kuulee sanotun lisäksi myös sanomatonta viestintää, ja keskustelu saattaa muuttaa yhtäkkiä täysin muotoaan. Pinnallisesta höpinästä saatetaankin päästä todellisten aiheiden äärelle. Lisäksi vahvasti läsnäoloon kykenevällä henkilöllä on yhteys oman mielensä lisäksi omaan kehoonsa ja ympäröivään maailmaan. Hän aistii kokonaisvaltaisesti ja mahdollisesti jopa intuitiivisesti.

Läsnäolon tilaan ei nykytyöelämässä pääse enää aina automaattisesti, vaan se vaatii ponnistelua. Kymmenet tuhannet päivittäiset ajatuksemme poukkoilevat välillä villistikin, joten keskittymiskyvyn ylläpitäminen pitää tiedostaa. Tietoisuuden suuntaaminen tähän hetkeen on tärkeää monissakin tilanteissa, erityisesti vuorovaikutustilanteissa kuten työelämän palavereissa. Läsnäolon laatu tuo laatua tiimityöhön. Jos läsnäolosta on tullut erityisen vaikeaa, mindfulness tai erilaiset meditaatioharjoitukset auttavat keskittymisen palauttamisessa. Aina ei harjoituksen tarvitse olla mitenkään arjesta erillistä. Tarvitaan vain yksi pieni tiedostamisen ajatus päässä, kuten vaikka ”hei, nyt kuuntelen tarkasti, mitä sanotaan”.


Vahvaan läsnäoloon liittyy myös se, että oma suhtautuminen säilyy avoimena ja hyväksyvänä. Toki siis mitä tahansa asiattomuuksia ei pidä sallia, vaan pidettävä ilmapiiri turvallisena ja hyväksyvänä erilaisillekin mielipiteille. Hyväksymisen asenne tarkoittaa sitä, että pyritään olemaan arvottamatta ja arvostelematta muita. Helpointa tämän asennoituminen säilyttäminen on silloin, kun ottaa kyselevän ja uteliaan asenteen. Coaching-taidoista ja avointen kysymysten esittämisestä on tässä paljon hyötyä, samoin hiljaisuudesta. Kaikkea puhetilaa ei tarvitse täyttää, etenkään omilla mielipiteillä. Tässä onkin monelle nopealle ja ulospäinsuuntautuvalle paljon harjoitettavaa.


Kun mieli on avoin, tuomitsematon ja läsnä, se näkyy ulospäin tietynlaisena aitoutena. Tällöin muut aistivat, ettei tuo henkilö ole minua vastaan. Vaikeaa tämä on toteuttaa silloin, kun tuntee, että muut eivät ole avoimia, vaan vastustavat ja tuomitsevat. Silloinkin hyvä toimintatapa on olla aito, suora ja rehellinen, ja kertoa, että nyt tuntuu siltä, etteivät asiat etene. Toisinaan on parempi palata vaikean teeman äärelle sitten, kun asioita on vähän ensin sulateltu, ja kaikki osapuolet kykenevät rakentavaan keskusteluun.


5. Oleminen: Tule siksi, joka jo olet


Aitona oleminen tarkoittaa sitä, että tietyt roolit karsiutuvat. Kohdataan ihmiset ihmisenä, eikä pelko ohjaa meitä. Aitous tarkoittaa tietynlaista alttiutta myös olla haavoittuvainen. Kun on avoin ja aito, on toki riski, että joku yrittää satuttaa ja käyttää tilaisuutta hyväkseen, minkä vuoksi usein suojaudummekin jonkin kuoren taakse. Aito oleminen tarkoittaa sitä, että myös hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Jos itseään ei yritä peitellä tai vähätellä, niin oman itsensä kanssa oleminen on helppoa hyvinkin monenlaisissa tilanteissa.


Aina välillä on hyvä pysähtyä sen äärelle, että kuka minä olen? Kuka minä aidoimmillani olen? Siihen tuskin on koskaan pysyvää vastausta, vaan sen pohtiminen jatkuu. Roolit muuttuvat ja karsiutuvat ajan myötä. Elämän kriisit myös auttavat löytämään sen, mikä on ominta, aidointa itseään, missä on luontaisesti parhaimmillaan, mitä todella rakastaa. Sitten löytyykin se rohkeus toteuttaa sitä, mitä on. Se ei automaattisesti vaan aina tarkoita sitä, että menestys on taattu, vaan menestymiseen vaikuttaa myös tuuri ja ajoitus.


Vastaus siihen, kuka pohjimmiltaan on, ei synny usein järjen kautta. Se vaatii järjen ja totuttujen ajatusmallien sivuun siirtämistä. Tuntemista ja kokemista, omassa olemisessa lepäämistä.


101 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page