Essenti Oy      y-tunnus 2798401-1        puhelin: 050-331 7096   sähköposti: sanna@essenti.fi

Please reload

Recent Posts

Miksi Management-kirja sai minut kyyneliin? TEAL-organisaatiot ovat (onneksi) tulossa.

May 17, 2017

1/1
Please reload

Featured Posts

Millä vahvuuksilla voitamme koneet?

November 23, 2017

 

”Robotit tulevat ja tekevät meidän työt”, meitä pelotellaan. Yhä enemmän rutiinityötä tullaan siirtämään tekoälyn hoidettavaksi. Tekoäly tekeekin rutiiniluonteisen työn nopeammin, tarkemmin ja tauotta 24/7, kun taas vastaavasti ihminen tyypillisesti 7,5/5. Miten me ihmisinä kykenemme mukautumaan tähän yön murrokseen? Mitä ominaisuuksia tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa?

 

Kanadalainen konsultti ja organisaatioiden kehittäjä Harold Jarche vieraili Suomessa pe 3.11.2017. Sitran tiloissa kohtasivat valtionhallinto sekä aktiiveja suomalaisista verkostoista Reworking of Work sekä Teal Suomi. Jarche kuvasi työelämässä tapahtuvaa muutosta siirtymisenä tieto- ja markkinayhteiskunnasta uuden aikakauden luovaan, sähköiseen verkostoyhteiskuntaan. Verkostoajan työn muutos tarkoittaa sitä, ettei ihmisille tulee olemaan monilla aloilla yhä vähemmän standardisoitua, rutiininomaista työtä. Luonnollisesti vaikkapa datan käsittelyssä tekoäly tulee voittamaan ihmisen. Jo nyt on nähty keinoälyn hyödyntämistä mm. rekrytoinnissa ja taloushallinnon prosesseissa.

 

Entä milloin ihmisen tekemä työ voittaa koneen? Harold Jarche tiivisti, että ihmisen tekemä työ on yhä enenevässä määrin uniikkia, standardisoimatonta työtä. Yhä kiihtyvämmin kehittyvässä luovassa, sähköisessä verkostoyhteiskunnassamme tarvitaan ihmisten inhimillisiä vahvuuksia, joista hän mainitsee asiat kuten uteliaisuus, luovuus, empatia, intohimo ja huumori. Entä miten voimme oppia ja kehittää näitä luontaisia, inhimillisiä vahvuuksiamme? Kenellä nämä inhimilliset vahvuudet ovat luontaisesti jo voimakkaita?

 

Jäin miettimään edellä mainittuja kysymyksiä, ihan useammaksi viikoksi. Kirjoitinkin aiheesta jo muutamia rivejä, mainiten ensimmäisenä mieleeni tulevan asian: nuo piirteet kuulostavat kovin feminiinisiltä! Totesin kuitenkin, että sana on kovin virittynyt, ja poistin tuon tekstin. Feminiinisillä piirteillä tarkoitan ominaisuuksia, kuten luovuus, intuitiivisuus ja herkkyys, ja maskuliinisia vastaavasti tarkoitan piirteillä, kuten analyyttisyys ja loogisuus. Näillä ei ole kuitenkaan sinänsä mitään tekemistä sukupuolen kanssa, vaan sekä naisilla että miehillä on molempia piirteitä.

 

Tällä viikolla törmäsin kuitenkin uudelleen termiin feminiinisyys, ja siten päätin tuoda käsitteen esiin. Sama Harold Jarche kirjoittaa aiheesta tuoreimmassa blogitekstissään otsikolla ”Tulevaisuutemme on verkostoitunut ja feminiininen”. Kirjoituksessaan Jarche viittaa tutkimukseen, jossa erilaisia piirteitä (125) tutkittavat (32.000) luokittelivat maskuliinisiksi, feminiinisiksi ja neutraaleiksi. Sitten toista ryhmää (32.000) pyydettiin luokittelemaan piirteet, jotka liitettiin tehokkaaseen johtajuuteen. Ja feminiiniseksi luokitellut piirteet, esimerkiksi intuitiivisuus, vuorovaikutteisuus ja joustavuus, todennäköisemmin liitettiin vahvemmin hyvään johtajuuteen.

 

Ovatko uuden ajan työelämässä vaadittavat taidot yhä todennäköisemmin feminiinisiä piirteitä? Mitä se merkitsee yhteiskunnassamme? Yhteiskunnassa perinteisesti arvostetut piirteet kuten analyyttisuus ja päätöksenteko liitetään maskuliinisuuteen. Eivätkö kuitenkin analyyttisyys ja looginen päätöksenteko ole kuitenkin juuri asioita, joissa myös tekoäly voi kehittyä ihmistä tehokkaammaksi? Onko johtopäätös siis se, että feminiinisenä pidetyt piirteet tulevat pääsemään tulevaisuuden yhteiskunnassa vahvemmin vallalle?

 

Entä miten kehitämme eri asioiden yhdistämiskykyä? Ihmisten suuri vahvuus on  kyky yhdistää eri asioita uudella tavalla kokonaisuuksiksi. Eräs hyvin kiinnostava käsite laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen liittyen on systeemiälykkyys. Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään kykyämme hahmottaa systeemejä ja systeemiajattelua, vaan se tarkoittaa kykyämme käyttäytyä älykkäästi monimutkaisissa systeemeissä. Kun käyttäydymme systeemiälykkäästi, näemme itsemme osana kokonaisuutta, huomaten, miten kokonaisuus vaikuttaa meihin ja miten vaikutamme kokonaisuuteen. Onko siis systeemiälykkyys tulevaisuuden inhimillinen supervoima?

 

Suuri vahvuus meillä ihmisinä on myös kyky toimia toinen toistemme kanssa yhteistyössä. Meidän on luotava verkostoja, hyödyntääksemme erilaisuuttamme uudenlaisilla, luovilla tavoilla. Verkostot ovat myös loistava mahdollisuus oppia uutta! Vuorovaikutteisuus, sosiaalisuus ja verkostoitumiskyky ovat inhimillisiä vahvuuksiamme. Toimivien verkostojen luominen on kuitenkin varsin haastavaa, ja joudumme kohtaamaan myös inhimillisiä heikkouksiamme, kuten oman edun tavoittelua. Mutta onko meillä enää varaa olla verkostoitumatta?

 

Väitän siis, että resepti tulevaisuuden menestykseen on se, kuinka hyvin ja kokonaisvaltaisesti inhimilliset vahvuutemme, verkostoitumisen mahdollisuudet sekä tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä onnistutaan yhdistämään. Se ei ole tule olemaan helppoa, sillä siihen ei ole valmista mallia ja ratkaisua olemassa! Jokainen uusi, luova, uniikki ja kilpailuetua ja arvoa asiakkailleen tuottava toimintamalli vaatii sen kehittäjiltä vahvasti inhimillisiä ominaisuuksia: luovuutta, empatiakykyä, intohimoa, uudenlaista, uteliasta asennetta, ja taatusti paljon huumoria 😊

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Follow Us